Kävimme viime torstaina katsomassa ensimmäistä Utopiapelin näytöstä, jonka lukiolaiset vetivät läpi yleisön kanssa. Ennen näytöstä lisäilimme vielä lämpiön puolelle silmäkukkia ja asensimme yhden mustan väliverhon näyttämölle. Muutama ilmapallo oli tyhjentynyt ja mennyt rikki, joten täytimme niitäkin pari lisää. Kaikki rooliasut olivat valmiina ja esitys sujui hienosti. Mitään kömmähdyksiä ei tullut, enkä suurempaa jännitystäkään huomannut. Hieno lopputulos! Tsemppiä näyttelijöille tuleviin esityksiin!
"Utopiapelissä runoilijaystävykset kysyvät toisiltaan, millaista voisi olla elämä ihanteellisessa yhteiskunnassa, Utopiassa. Yhdessä he kuvittelevat elinkelpoisen avaruussiirtokunnan, johon ylikansoittuneesta maasta voisi muuttaa. Miten siirtokunta järjestäisi elämisen uudessa maailmassa? Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia asukkailla olisi? Ketkä ovat tervetulleita asumaan Utopiaan? Kepeänä kuvittelukisana alkanut leikki vakavoituu, kun tullaan perimmäisen kysymyksen ääreen: mitä vapaus oikeastaan on? Runoilijoiden unelmat ja ihanteet ovat vuoroin samansuuntaiset, vuoroin taas kärkevästi vastakkain, ja heidän mielikuvituksensa näyt aukeavat silmiemme eteen näyttämölle."
Teksti lainattu täältä.
Teatterisisustajat saivat urakkansa päätökseen ja blogi vaikenee. Tämä oli mielenkiintoinen ja haastava projekti.
Kiitos mielenkiinnosta!
-Maria-Elina-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti